Oireiden mahdolliset aiheuttajat

Epätyypillisten gynekologisten oireiden taustalta voi löytyä monia eri syitä. Oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi seuraavat sairaudet ja oireyhtymät:

Endometrioosi ja adenomyoosi

Endometrioosi on kohdun limakalvon sirottumatauti, jota sairastaa arviolta 10-15 % hedelmällisessä iässä olevista naisista. Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella, esimerkiksi vatsakalvolla, munasarjoissa tai suolen pinnassa. Adenomyoosissa kudos kasvaa kohtulihaksessa. Endometrioosipesäkkeet ja niistä vatsaonteloon vuotava veri aiheuttavat kroonista tulehdusta viereisissä kudoksissa.

Endometrioosi vaikuttaa elämään monella tavalla ja voi aiheuttaa kroonista kipua sekä lapsettomuutta. Sairauden yleisimpiä oireita ovat erilaiset kivut lantion alueella, runsaat kuukautiset ja häiriöt ulostamisessa ja virtsaamisessa. Endometrioosin oireet ovat kuitenkin yksilöllisiä. Endometrioosin hoito suunnitellaan oireiden ja hoidon tavoitteiden mukaan. Tavoitteena hoidolle voi olla kipujen vähentäminen, etenemisen hillitseminen ja lapsettomuuden hoitaminen.

Lue Korennon sivuilta lisää endometrioosista täältä ja adenomyoosista täältä.

PCOS

PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on naisten tavallisin hormonihäiriö, jota esiintyy noin 10-18 %:lla. PCOS on enemmän kuin pelkkä PCO eli munasarjojen monirakkulaisuus, koska PCOS:ään liittyy myös hormonaalisia häiriöitä. PCOS:n oireena voi olla pitkä ja epäsäännöllinen kuukautiskierto, pitkittynyt kuukautisvuoto tai puuttuvat kuukautiset, miestyyppinen liikakarvoitus, akne ja painon kertyminen erityisesti keskivartalon alueelle.

PCOS:n diagnosoiminen edellyttää, että kaksi seuraavista löydöksistä toteutuu:

  • monirakkulaiset munasarjat ultraäänikuvauksessa (yli 20 munarakkulaa vähintään toisessa munasarjassa)
  • pitkittynyt tai puuttuva kuukautiskierto (kierto yli 35 vrk vähintään kaksi kertaa vuodessa)
  • liiallinen miessukuhormonivaikutus (hyperandrogenismi), joka voidaan todeta joko miestyyppisen liikakarvoituksen (hirsutismi) tai verikokeiden perusteella.

PCOS on merkittävin naisesta johtuva lapsettomuuden syy ja siihen liittyy myös kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. PCOS:n hoito on aina oireenmukaista. Hoidon tavoitteena voi olla sokeri- ja rasva-aineenvaihduntahäiriöiden korjaaminen, painonpudotus tai lapsettomuuden hoitaminen.

Lue lisää PCOS:stä Korennon sivuilta.

Vulvodynia

Vulvodynia on oireyhtymä, jonka oireena on krooninen ulkosynnyttimien kipu, jolle ei ole löydettävissä selvää syytä. Erilaisten ulkosynnyttimien kiputilojen kanssa elää arvioiden mukaan 8-16 %. Vulvodyniaan liittyvä kipu voi olla paikallista ulkosynnytinalueen kipua tai epämääräisempää yleistä kipua. Kipu voi syntyä joko kosketuksen seurauksena tai ilman kosketusta. Yleisin vulvodynian muoto on emättimen kosketusarkuutena esiintyvä vestibulodynia, joka yleisintä nuorilla. Lisäksi vulvodyniasta on olemassa harvinaisempi hermokiputyyppinen muoto.

Oireina vulvodyniassa voi esiintyä yhdyntäkivut sekä kuivat ja arat limakalvot. Vulvodynian kanssa eläville on usein selkeät kipupisteet emättimen suuaukon ympärillä. Lisäksi vulvodyniaan voi liittyä vaginismia eli lantionpohjan lihaksiston jännittyneisyyttä.

Vulvodyniaan liittyvän kivun ja sen esiintymisen määrittely voi olla hankalaa eivätkä kaikkien oireet ole selkeästi jaoteltavissa tietyn alatyypin alle. Oireet voivat myös vaihdella elämäntilanteen tai kuukautiskierron mukaan. Joidenkin kipujakso voi kestää joitakin kuukausia ja toisilla kivut voivat kulkea mukana läpi elämän.

Vulvodynian hoito vaihtelee oireiden mukaan ja vulvodynian alatyyppi vaikuttaa hoidon valintaan. Hoitona käytetään usein mahdollisen yhdistelmäehkäisyn tauottamista, seksuaalineuvontaa, fysioterapeuttisia menetelmiä, kipupisteiden hoitoa ja kipujen hoitamista lääkityksellä.

Lue lisää vulvodyniasta Korennon sivuilta.