Anatomia
Ulkoinen anatomia
Naistyyppiset ulkoiset sukuelimet ovat kehon ulkopuolella olevat elimet, joiden tarkoituksena on suojata sukuelimiä ja tuottaa seksuaalista mielihyvää. Tämän alueen nimi on vulva ja siihen kuuluvat sisemmät ja uloimmat häpyhuulet, klitoris, virtsaputken suu ja emättimen aukko. Joskus vulvaa kutsutaan virheellisesti emättimeksi tai vaginaksi. Tosiasiassa ainoastaan emättimen aukko on näkyvissä ulospäin.
Klitoriksen eli häpykielen tarkoitus on tuottaa seksuaalista mielihyvää. Klitoris sijaitsee virtsaputken suun yläpuolella ja klitoriksen huppu suojaa sitä ulkoisilta ärsykkeiltä. Klitoris on erittäin tuntoherkkä alue. Klitoris on hyvin suuri elin ja suurin osa sen paisuvaiskudoksesta on elimistön sisällä. Nuorille suunnattua lisätietoa klitoriksesta löydät täältä.
Virtsaputki on muutaman sentin mittainen putki, jonka kautta virtsa poistuu elimistöstä. Virtsaputken suu sijaitsee klitoriksen alapuolella.
Ulkoiset häpyhuulet tai isot häpyhuulet sijaitsevat uloimpana vulvasta ja ne suojaavat emätintä ulkoisilta ärsykkeiltä, kuten lialta ja bakteereilta. Häpyhuulten väri ja koko vaihtelevat ja ne saattavat olla myös keskenään erivärisiä tai -kokoisia. Myös häpyhuulten muoto vaihtelee, sillä ne saattavat olla ryppyiset tai sileät, suuret tai pienet. Erot ihmisten välillä voivat olla suuriakin, eikä epänormaalia ole olemassa.
Sisemmät häpyhuulet tai pienemmät häpyhuulet ovat ohutta limakalvopoimua ulkoisten häpyhuulten välissä. Sisemmissä häpyhuulissa ei ole karvoitusta, kuten ulommissa häpyhuulissa. Sisemmät häpyhuulet suojaavat isojen häpyhuulten tavoin emätintä ja virtsaputken suuta bakteereilta. Lisäksi ne estävät limakalvoja kuivumasta sekä edistävät seksuaalista mielihyvää.
Emättimen aukko on ainoa osa emätintä, joka näkyy ulospäin. Se sijaitsee vulvan alaosassa.
Väliliha on hyvin kosketusherkkä alue emättimen aukon takana, ennen peräaukkoa.
Sisäinen anatomia
Naistyyppiset sisäiset sukuelimet sijaitsevat kehon sisäpuolella ja ovat näkymättömissä. Niiden tehtävänä on tuottaa munasoluja sekä suojella ja ravita mahdollista jälkikasvua syntymään asti. Lisäksi niiden hormonaaliset tehtävät voivat vaikuttaa voimakkaasti elämään ja arkeen. Sisäisiä sukuelimiä ovat emätin, kohdunsuu, kohtu, munasarjat ja munanjohtimet.
Munanjohtimet eli munatorvet sijaitsevat kummallakin puolella kohtua. Munasolu kulkee munanjohtimia pitkin kohtuun hedelmöittyen samalla. Jos hedelmöittymistä ei tapahdu, munasolu poistuu kuukautisvuodon mukana emättimen kautta.
Munasarjat ovat pienet mantelin muotoiset ja kokoiset elimet, joiden tehtävänä on valmistaa ja säilöä munasoluja. Lisäksi munasarjat tuottavat naishormoneja.
Kohtu on päärynänmuotoinen elin, jonka sisällä sikiö kehittyy raskauden aikana. Kohdun limakalvo paksuuntuu kuukautiskierron alkupuolella hormonien vaikutuksesta ja valmistautuu ottamaan vastaan hedelmöittyneen munasolun. Jos hedelmöittymistä ei tapahdu, kohdun limakalvo poistuu kuukautisverenä emättimen kautta pois.
Emätin eli vagina yhdistää ulkoiset sukupuolielimet kohdunsuun kautta kohtuun. Emätin on noin 10 cm pitkä putken muotoinen elin, joka joustaa huomattavasti yhdynnässä ja synnytyksessä. Emättimen pehmeät ja hieman ryppyiset seinämät pitävät emättimen kosteana. Emätin on itsepuhdistuva elin ja se erittää puhdistuakseen valkovuotoa, jota alkaa erittyä noin vuosi ennen kuukautisten alkamista. Valkovuodon määrä ja koostumus vaihtelevat kuukautiskierron eri vaiheissa. Eniten valkovuotoa tulee kuukautiskierron hedelmällisimmässä vaiheessa eli noin kaksi viikkoa ennen kuukautisia. Vaginan herkin alue on ulkosuun seutu sekä emättimen etuseinämässä aukon lähellä sijaitseva G-piste. Muuten sisäosiltaan emätin on melko tunnoton.
Immenkalvo sijaitsee emättimen suuaukolla ja saattaa osittain peittää emättimen aukkoa. Immenkalvo on ohutta kudosta. Immenkalvon puuttuminen ei ole merkki neitsyyden menetyksestä, koska immenkalvo voi venyä tai revetä ennen ensimmäistä yhdyntää tai se voi olla alunperinkin lähes huomaamaton. Lue lisää immenkalvosta täältä.
Voit lukea lisää anatomiasta Luneten sivuilta.