Mielen hyvinvointi

Mielen hyvinvointi rakentuu arjen eri rakennusaineista: ravinnosta, unesta, yhteyksistä muihin ihmisiin, liikunnasta, mielekkäästä tekemisestä sekä arvoista. Omasta jaksamisestaan ja voimavaroistaan onkin tärkeää huolehtia päivittäin.

Jaksamisen perustan muodostavat säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen, itselle sopiva ruokavalio, riittävä uni ja lepo sekä itselle mieluinen ja soveltuva liikunta. Yhteydenpito muihin ihmisiin, välittäminen ja rakkaus vahvistavat mielenterveyttä, sillä kokemus siitä, että on muille tärkeä ja kuuluu joukkoon, on jokaiselle tärkeää. Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteen voi löytää itselle tärkeän yhteisön toiminnasta, kuten työn, harrastuksen tai järjestötoiminnan kautta. Uteliaisuus ja uudesta innostuminen tekevät mielelle hyvää.

Mieltä vahvistaa kyky tunnistaa ja jakaa tunteitaan sekä huolien jakaminen toisten kanssa. Resilienssi eli selviytymiskyky vastoinkäymisten edessä auttaa meitä sopeutumaan muutoksiin. Menetysten tai mullistusten edessä myös elämän kokeminen merkityksellisenä auttaa mieltä jaksamaan. Myös kyky antaa anteeksi ja kokea myötätuntoa vahvistavat.

Fyysinen sairaus ja mielenterveys

Sairastuminen ja sen aiheuttamat pelot ja muutokset elämäntilanteeseen ovat mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä. Sairauden hyvällä hoidolla ja riittävällä tiedonsaannilla voidaan ehkäistä sitä, ettei kehon ohella myös mieli sairastu. Masennukseen tai muihin mielenterveyden häiriöihin on aina haettava hoitoa.

Parantumattomaan tai vaikeasti hoidettavaan sairauteen sopeutuminen ei käy helposti, vaan voi kestää pitkään ja on aina yksilöllistä. Sairauden kanssa elämiseen sopeutumisessa auttavat tutkittu ja helposti saatavilla oleva tieto, hoitoon sitoutuminen, läheisten tuki sekä vertaisilta saatu tuki. Sairauden herättämät tunteet voivat olla voimakkaita, mutta niiden kohtaaminen on tärkeää. Ne ovat ymmärrettävä tapa reagoida uuteen, vaikeaan tilanteeseen.

Jatkuva kivun kanssa eläminen heikentää toimintakykyä ja voimavaroja. Se voi tuoda elämään suuria muutoksia: työ ja harrastukset saattavat jäädä, suhteet läheisiin vaikeutua. Monet kroonisen kivun kanssa elävät kokevat voimavarojensa mukaan liikkumisen sekä läheisten, vertaisten ja tarvittaessa ammattilaisen kanssa keskustelun tärkeäksi. Sairaus ja sen mahdollisesti mukanaan tuoma kipu on vähitellen hyväksyttävä osaksi omaa elämää, avun ja hoidon hakemista unohtamatta.

Korento ry tarjoaa tietoa ja vertaistukea gynekologisten sairauksien tai oireyhtymien kanssa eläville. Vertaistukiryhmät, chatit, tukipuhelimet ja muut vertaistuen muodot tarjoavat mahdollisuuden keventää taakkaa yhdessä muiden kanssa. Lue lisää Korennon tarjoamasta tuesta täältä.

Koetko, että omat voimavarasi ovat lopussa? Tarvitsetko apua? Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa numerossa 09 2525 0111. Lue lisää kriisipuhelimesta täältä.

Lue lisää:

Suomen mielenterveys ry:n sivuilla tietoa hyvinvoinnista, linkki.

Suomen mielenterveys ry:n sivuilla tietoa pitkään sairastamisesta, linkki.

Suomen kipu ry:n Kroonisen kivun ensitieto-opas, linkki.