Olen valmistunut koulusta ja saanut harjoittelupaikasta töitä. On ensimmäisen kunnon työviikon perjantai. Herätessäni en vielä uskonut, mihin tämä päivä päätyisi.
Kello pirahti 05:30, ja nousin sängystäni ylös normaaliin tapaan, kunnes tunsin, miten jotain valahtaa läpi housujeni. Ensimmäinen ajatus oli, että no niin, eilen alkaneet "menkat" ovat tänään runsaammat kuin yleensä. Siinä alkoi pikkuhiljaa tulemaan kiire, sillä kyytini töihin ei odottaisi ja minun piti alkaa vaihtamaan vaatteita.
Seuraavaksi selvisin työpaikalleni ja oltuani siellä reilu tunnin, nousin tuoliltani ja tunsin sen saman tutun kovan piston selässäni. Eikä siinä vielä kaikki: verenvuoto oli niin runsas ja hallitsematon, että sain mennä suoraan päivystykseen. (Sikäli on onni työskennellä sairaalassa, apu oli lähellä.)
Todella kivuliaan tutkimuksen ja voimakkaan kipupiikin jälkeen lepäilin tarkkailussa lukuisia tunteja, jotta sain lähteä saattajan kanssa kotio lepäämään. Sain myös minipillerit, joita joudun käyttämään leikkaukseen saakka. Sen jälkeen vasta voimme jatkaa raskauden yrittämistä.
Kokemusteni sekä vuodon ja kipujen perusteella saattoi olla, että kyseessä oli hyvin aikaisen raskauden keskenmeno. Sitä myös päivystyksessä epäiltiin.
Seuraava päivä menikin ystävän lapsen ristiäisissä, jossa olin kummina maailman ihanimmalle vauvalle! Mutta ilman särkylääkkeitä en olisi
pärjännyt. Nyt vain odotellaan, että leikkausaika tipahtaisi postiluukusta ja saataisiin viimein tätäkin vaivaa kuntoon!
Kiputar
Lue lisää Kivuttaren tekstejä: