”Ehkä tää pilleri sopii” ajattelin, kun aloitin jälleen kerran uuden valmisteen nyt syksyllä. Ei sopinut ei. Eilen vuosin jälleen kirkasta verta paksujen klimppien kera. Finnejä on puskenut samaan tahtiin kuin teininä ja kierron mukaiset lievemmät oireet kuten tissien kivulias turvotus ja jumalaton makean himo ovat olleet läsnä. Tätä edeltävä valmiste kuivatti limakalvot niin, et het ku pillu ois ollu hiekkapaperia. Aivan rikki ja totta kai se lietsoi hiivan, josta en ole kärsinyt varmaan kymmeneen vuoteen. Mielialakin heitteli kuin mikäkin pyörremyrsky. Välillä itkin kaks vuorokautta lähes putkeen. Luojan kiitos edes halut säilyivät, kun lähes tulkoon kaikki muut perus sivarit sit tulikin. Siihen nähden et mulla harvoin tän 10 vuoden pillereiden/ eri hormonivalmisteiden käytön aikana on tullut sivuvaikutuksia, nyt sain kerralla sit vaikka mitä. Mikähän pilleri seuraavaksi? Tuleekohan siitä sivuvaikutuksia?
Mä en kohta edes muista kuinka montaa eri pillerimerkkiä mä olen syönyt elämäni aikana. Tänä vuonna jo kolmas valmiste menossa. Ja kaiken lisäksi mulla menee jatkuvasti rinnalla toinen hormonivalmiste, Letrozol. Sen tarkoituksena on tehostaa vaihdevuosien kaltaista tilaa kehossani. Eli kahdesta hormonista huolimatta mun kroppa lykkää vuotoja läpi. Näin ollen Omakannassa näkynyt viimeinen ohjeistus jatkoon liittyen saa mun ihon kananlihalle. ”Mikäli kipuoireet lyövät läpi nyt käytössä olevasta valmisteesta huolimatta, aloitetaan uusi pistosjakso”. Mä en halua niitä pistoksia. Mä en jumalauta halua niitä. Ja tavallaan haluan.
Hormonipistoshoito ei ole se ensisijainen vaihtoehto, ihan jo sen takia et se ei oo hoitomuotona kevyimmästä päästä. Siihen usein päädytään, jos mikään muu ei auta. Ja niin mä jälleen kerran olen siinä pisteessä, et mun endometrioosia ei saada pysymään kurissa pelkillä pillereillä. Et mun on taas pakko soittaa polille ja kysyä, että vieläkö kokeillaan pari läpivuotoa tai uutta valmistetta vai joko aletaan suosiolla pistämään. Tarvitsisin joka tapauksessa pistosten ajaksi jonkun pillerin, jossa olisi mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia. Taas uusi kokeilu.
Mä jotenkin niin toivoin, että mun ei tarvis enää käydä pistoshoitoja läpi. Mulla tulee kohtuullisen paljon sivuoireita, vaikka useimmat niistä tasoittuvatkin ajan kanssa. Ensimmäinen kuukausi on pelkkää aamupahoinvointia. Jonkin ajan kuluttua tulee yöhikoilut. Sitten kuumat aallot keskellä päivää. Hiukset ohenevat ja niitä irtoaa ihan tolkuttomasti. Migreeni räjähtää joko heti ekasta pistosta tai hetken päästä. Onneksi suurin osa sivuvaikutuksista laimenee 3-6kkn aikana.
Mutta sitten ne hyödyt. Leikkauksen jälkeen parin kuukauden päästä uudestaan aloitetut pistokset palautti mun toimintakyvyn niin hyvälle tolalle, että välillä unohdin sairastavani. Kivut loppuivat. Siis ihan oikeasti kivut, jotka oli siinä vaiheessa kestäneet jo yli vuoden verran lähes joka päiväisinä. Kaikki nää perusongelmat mitä mulla jatkuvasti on, esimerkiksi suolistontoiminnan kanssa, haihtuu lähes olemattomiin. Se liian tuttu lonkan jomotus, joka säteilee polveen saakka, lakkaa tuikkimasta. Ei enää yhtäkkiä iskevää turvotusta, joka pingottaa mun vatsan siihen mittaan, että kupu on mellevämpi kuin viimeisillään raskaana olevalla kaverillani. Ja mikä parasta, ei enää näitä kivuliaasti kramppaavia vuotopäiviä.
Ehkä mä sittenkin juoksen ihan mielelläni kuukauden halaamassa vessanpyttyä aamuisin. Enemmin kuin elän päivääkään tän kivun kanssa, joka virittää kaikki vanhat hermoradat hyvin äkkiä siihen samaan hälytystilaan, jossa ne oli aivan liian pitkään kivun kroonistuttua.
Hetkittäin tekis mieli antaa vielä mahdollisuus tälle pillerille, että josko se ei sitten enää ensi kuussa vuotaisikaan läpi. Vaikka sisälläni tiedän, että kaikki merkit pillerin toimimattomuudesta on ollu nähtävillä jo liian kauan. Huomenna on vain nieleskeltävä itkua ja soitettava polille, että mitähän sitä sitten seuraavaksi keksittäisiin. Onneksi siellä on hyvä lääkäri, jolla on selkeä linjaus ja aina jokin käsitys siitä, että mitä seuraavaksi kannattaa tehdä. Voin luottaa ammattilaiseen, eikä tarvitse itse yrittää pohtia, että mikähän tässä mahtaisi olla järkevää.