Minun piti alun perin kirjoittaa tänään endometrioosipotilaiden kielteisestä kohtelusta, kuten kivun vähättelystä ja hoitohenkilökunnan puutteellisista endometrioosiin liittyvistä tiedoista. Minulla on useita omakohtaisia kokemuksia aiheesta enkä todellakaan ole ainoa. Olen viimeisen vuoden ajan seurannut aktiivisesti Korento ry:n Facebookin vertaistukiryhmää, ja siellä kohtaan viikoittain surullisia kokemuksia, joiden kuvittelisi ennemmin olevan fiktiota kuin totta. Tällaiset kokemukset voivat olla traumaattisia ja vaurioittaa pahasti kipeän ihmisen hyvinvointia. On vaikeaa ajatella, että Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa gynekologisten sairauksien hoito on osin pahasti retuperällä.
Mutta tästä lisää toisella kertaa, sillä ystävänpäivä lähestyy, päivät pitenevät ja valo tuo mukanaan kiitollisuutta, toivoa paremmasta. Moitteiden sijaan haluankin kiittää niitä ihmisiä, jotka ovat kohdanneet minut kunnioittavasti, hoitaneet lempeydellä, tukeneet ja kuunnelleet.
Haluan kiittää sinua, lääkäri, joka pysähdyit endometrioosia epäilevän potilaan huolien äärellä, kuuntelit, kunnioitit ja kohtasit kokonaisvaltaisesti. Sinua, joka teit lähetteen asiantuntevammalle taholle, jos oma osaamisesi ei riittänyt. Sinua, joka teit tutkimuksia huolellisesti ja hellävaraisesti, tarkasti ja avoimin mielin. Sinua, joka autoit löytämään sopivan kipulääkkeen ja sinua, joka selitit hoitopolun eri askeleet. Sinua, joka et vähätellyt kipuja tai väittänyt, että ultratutkimuksen ollessa puhdas ei potilaalla voi olla endometrioosia. Sinä, joka et tokaissut: ”Sulla nyt on vaan hormonaalisesti huono tuuri!” tai ”menkkojen kuuluukin sattua, se on osa naisen elämää!” Sinua, joka teit lähetteet lantiopohjan fysioterapeutille tai kunnioitit potilaan toivetta vaihtaa hormonaalinen ehkäisymenetelmä toiseen. Ja erityisesti haluan kiittää sinua, joka päätit erikoistua juuri endometrioosin hoitoon ja omaksua parhaat taidot voidaksesi operoida potilaitasi mahdollisimman laadukkain ja tutkituin menetelmin.
Haluan kiittää sinua, järjestötyöntekijä tai vapaaehtoinen, joka käytät arvokasta aikaasi auttaaksesi muita. Sinua, vanhempi tai sisarus, joka otit perheenjäsenesi kivut tosissaan ja rohkaisit hakemaan apua. Sinua, puoliso, joka kannat rakkaasi kipua, lämmität kauratyynyn, hierot hartioita ja lupaat hoitaa kotihommat, jotta kipeä saa levätä. Sinua, ystävä, joka lohdutat, kuuntelet ja olet tukena. Sinua, opettaja tai kouluterveydenhoitaja, joka jaat tietoa gynekologisista sairauksista ja kannustat nuoria hakemaan apua terveyshuoliinsa. Sinua, kollega tai esihenkilö, joka muistutat, että sairaana ei tarvitse työskennellä ja lupaat, että työpaikalla ei tarvitse teeskellä tervettä, jos kärsii kivuista tai muista oireista. Sinua, sairaanhoitaja, joka luotit päivystykseen tulleen kipupotilaan kertomukseen ja hankit hänelle mahdollisimman pikaisesti hoitoa, jonka avulla hän selviäisi elämänsä pahimmasta kipukohtauksesta.
Minulla on syytä olla kiitollinen juuri nyt. Vaikka tämänhetkisistä hoidoista huolimatta sairauteni ei ole tasapainossa, olen saanut puhua empaattisen ja asiantuntevan lääkärin kanssa, joka on tehnyt kanssani selkeän etenemissuunnitelman. Yli viidentoista vuoden huolen ja epävarmuuden jälkeen minulla on vihdoin tunne, että vähättelyn aika on kohdallani ohi, ainakin toistaiseksi. Kiitos sinulle, minua hoitanut lääkäri, joka sanoit ääneen sanat, jotka olen aina halunnut kuulla: ”Me hoidamme sinua, emmekä jätä sinua yksin. Me olemme täällä sinua varten.”