Gynekologiset tutkimukset, kuten ultraäänitutkimus, gynekologinen sisätutkimus sekä papa- koe ovat tärkeänä osana rakentamassa naisen turvallista elämää. Näistä tutkimuksista saadaan paljon sellaista tietoa, joka auttaa naisen terveyden hallinnassa. Gynekologiseen tutkimukseen kuuluu potilaan haastattelu eli esitietojen selvitys sekä kliininen tutkimus, johon kuuluu vatsan tunnustelu ja se aiemmin mainittu sisätutkimus. Gynekologiseen tutkimukseen kuuluu myös tarvittaessa rintojen tunnustelu, muistathan ottaa asian puheeksi gynekologisi kanssa, mikäli haluat rintasi tarkistettavan. Gynekologisia tutkimuksia ei suinkaan suorita ainoastaan gynekologit, vaan myös terveyskeskuslääkärit. Myös koulutetut kätilöt voivat suorittaa gynekologisia sisätutkimuksia sekä kaikututkimuksia, etenkin raskauden seurannassa.
Tutkimuksen aikana virtsarakon täytyy olla tyhjä. Tällöin tutkimus on luotettavampi sekä vähemmän kivulias ja epämukava tutkittavalle. Gynekologinen tutkimusasento on selinmakuu gynekologisella tutkimuspöydällä. Tarkoittaen siis pöytää, jonka jalkatelineille voi nostaa jalkansa. Jalkojen nostaminen luonnollisestikin jo helpottaa lantion alueen lihasten rentoutumista.
Tutkimuksen alussa tarkastellaan ulkosynnyttimien ja emättimen suuaukon tilanne sekä häpykarvoitusalue. Tämän jälkeen emättimeen viedään tähystin eli tunnetummin varmaan ankannokka tai spekula. Tämän tarkoituksena on antaa parempi näkyvyys mm limakalvoille sekä kohdunnupukan tarkasteluun. Spekulan sisäänvienti voi olla epämiellyttävää, kivuliasta ja aiheuttaa arkuutta limakalvoille. Muistathan keskustella tästä terveydenhuollon henkilöstön kanssa sekä kertoa mahdollisista peloistasi tutkimuksen suhteen.
Varsinainen sisätutkimus tarkoittaa tunnustelua eli palpointia. Sisätutkimuksessa tunnustellaan kohdun kokoa, asentoa ja rakennetta. Myös emättimen seinämien kireyttä on mahdollista kokeilla tunnustellen. Gynekologinen kaikututkimus eli ultraäänitutkimus on tarpeen, etenkin jos selvitetään kivun tai vuotohäiriön syytä. Endometrioosin diagnosoinnissa gynekologinen kaikututkimus ei ole luotettavin menetelmä.
Gynekologisiin tutkimuksiin ei tarvitse valmistautua ”sen kummemmin”. Mikäli kuitenkin tiedostat jo ennen tutkimukseen menemistä, että se aiheuttaa kipua, kannattaa ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon sekä keskustella asiasta. Toimenpiteen aikana kipua voidaan lievittää esimerkiksi erilaisilla lääkkeettömillä kivunlievitysmenetelmillä, kuten lämmöllä ja hengitysharjoituksilla. Myös lääkkeellinen kivunlievitys on mahdollinen. Suositus onkin, että mikäli tiedostat mahdolliset kivut tutkimuksen aikana tai sen jälkeen, olisi hyvä ottaa kotona olevat lääkärin määräämät kipulääkkeet ennakoivasti. Lääkäri arvioi potilaan kivunhoitoa aina yksilöllisesti. Isompia toimenpiteitä tehdessä, kuten kolposkopian tai kierukan asettamisen yhteydessä, on mahdollisuus vahvemaan kipulääkitykseen. Tästäkin asiasta on kuitenkin tärkeä puhua hoitavan tahon kanssa etukäteen.
Tärkeää on, että niin hoitohenkilökunta kuin sinä itse olette kartalla tilanteen kulusta. Etenkin ensimmäisen kerran tutkimukseen saapuvalle on erityisen tärkeää tietää tutkimuksen kulku sekä sen aikana tapahtuvat asiat. Hoitohenkilökunnan on hyvä olla tietoinen, mikäli tunnet kipua tai aristusta tutkimuksen aikana.
Lähde: Aila Tiitinen. 2020. Terveyskirjasto. Gynekologinen tutkimus. Hakupäivä 22.3.2020.