Kevät tuo aina lisää valoa ja samalla myös lisää toivoa sairastavan arkeen. Valon määrän lisääntyessä tuntuu, että myös oma jaksaminen paranee. Itse olen nauttinut kevät lämmöstä jo Portugalin auringon alla. Matka Kipupolilla alkaa olla myös pitkällä.
Kipupolilla olen päässyt Kehon ja mielen yhteistyötä käsittelevään ryhmään ja tavannut muitakin haastavassa kiputilanteessa olevia. Yhteinen ongelma on yhdistänyt. On myös ollut helpottavaa tavata samalla aaltopituudella olevia ihmisiä -kuin puhuisimme yhteistä kieltä. Tämä on tuonut myös helpotusta ja ymmärrystä omaan tilanteeseen. Yhteiset keskustelut ovat olleet lohdullisia. Muutkin selviävät haastavista tilanteistaan -minäkin voin selvitä. Lisäksi olemme tehneet monenlaisia pysähtymisharjoitteita tietoisesta läsnäolosta, osa hengitysharjoituksia ja osa toiminnallisempia. Yritämme löytää itsellemme valmiiksi keinoja, miten toimia, kun paha kipukohtaus iskee päälle.
Olen myös käynyt lounaalla vertaisen kipuilijan kanssa. On mahtavaa päästä pallottelemaan kipuajatuksia toisen kanssa, joka ymmärtää täysin mistä puhun. Kipuryhmä jatkuu vielä muutamia kertoja. Harkitsemme myös jatkoon yhteisen vertaisryhmän perustamista osallistujien kanssa.
Kipupolilla kokeiltiin lisäksi vielä kolmatta kroonisen kivun lääkettä, mutta sain siitä sivuoireena ikävän ihottuman. Kokeilun päättyi siihen. Tavallaan on helpottavaa, ettei enää lääkkeitä lisätä enkä joudu enää uusiin kokeiluihin. Jospa näitäkin päästäisiin kesän lähestyessä purkamaan tai edes vähentämään... Kesälomalla vointini on yleensä ollut parhaimmillaan vuoden aikana. Toivon, että niin on tänäkin kesänä.
Työelämässä olen jatkanut 100 % työajan tekoa, vaikka se onkin välillä ollut raskasta. Olen pääsemässä mukaan Kiila-kuntoutukseen, jossa keskitytään työkyvyn ylläpitämiseen ja sitä tukevien keinojen löytämiseen. Kiila-kuntoutuksessa moniammatillinen tiimi arvioi kuntoutujaa, tavoitteena on parantaa työkykyä ja tukea työelämässä pysymistä. Tähän sisältyy 4–5 päivän kuntoutusjaksoja, sekä yksittäisiä käyntejä ja puheluja. Olen todella innostunut, että pääsen mukaan ja on mahtavaa tässäkin asiassa saada vertaistukea ja päästä vaikuttamaan omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Vuoden ”teemani” tuntuu olevan itseni ja oman hyvinvointini kehittäminen. Mahtavaa, että siihen löytyy myös tukea.
Voimien lisääntyessä tulee myös tarve aktivoitua. Jotenkin on entistä tärkeämpää tulla nähdyksi ja kuulluksi, päästä kokemaan osallisuuden tunnetta. Pitkäaikaissairaana tuntuu todella tärkeältä päästä olemaan hyödyksi, osalliseksi työelämään ja osallistumaan aktiivisesti myös sosiaalisiin tapahtumiin. Silti pyrin edelleen lisäämään paljon taukoja tekemisiini ja varaan aikaa palautumiseen myös sosiaalisista tapahtumista, lepopäivien muodossa. Nyt tankataan aurinkoenergiaa ja nautitaan valosta.
Kommentit