On melkein outoa, etten ole vielä kertaakaan sivunnut aihetta, joka on yksi suurin yksittäinen tekijä, jonka vuoksi voin huomattavasti paremmin, riittävän hormonihoidon lisäksi. Syksyllä 2018 vielä odotellessani diagnoosin varmistumista, lähdin mukaan endometrioosivertaisten Facebook ryhmään, jossa useampi oli vaihtamassa ruokavaliotaan ja kokeilemassa sen vaikutuksia. Oireeni olivat kesällä räjähtäneet käsiin ja olin valmis tekemään vaikka mitä, jotta jatkuvasti päälle hyökyvä kipu hellittäisi edes hieman.
Tätä ennen olin jo syönyt laktoosittomia ruokia lapsuudesta asti, mutta mitään muita rajoitteita ei ollut. Tosin, ennen endometrioosi oireiden pahentumista ei myöskään ollut jatkuvia ongelmia. Endometrioosin räjähdettyä käsiin, aloin kärsiä aivan järkyttävän kipeästä turvotuksesta, suolistokivuista sekä erinäisistä suolisto-ongelmista.
Aihe oli heti alkuun itselle tärkeä ja ajankohtainen, joten heti esittäytymisen jälkeen kirjoitinkin tekstin Paskapuhetta (linkki tämän postauksen lopussa) vuoden 2019 helmikuussa. Sen sijaan en koskaan ole käsitellyt sitä valtavaa muutosta, jonka aloitin tuolloin syksyllä 2018. Siirryin tuon Facebookin ryhmän innoittamana aivan toisenlaiseen elämään ja arkeen. Gluteenittomaan sellaiseen. Pidin aluksi ruokapäiväkirjaa, johon kuvailin aina mitä olen syönyt ja millaisia oireita siitä seurasi. Hyvin nopeasti gluteenittomuus nousi avaintekijäksi. Sen avulla sain karsittua pahimmat turvotuskivut ja -kohtaukset.
En siltikään pystynyt enää pukeutumaan normaaleihin housuihin, sillä ne puristivat ja aiheuttivat kipua. Oli myös vaikea sopeutua muuttuneeseen ulkomuotoon, joka saattoi hetkessä muuttua sellaiseksi, jota viimeisillään raskaana olevalla on. Jouduin miettimään koko vaatetukseni niin, että mahduin tarvittaessa turpoamaan. Opettelin kieltäytymään kahvitarjoiluista, sekä peittelemään itseni löysiin kolttuihin.
Kun endometrioosi lopulta saatiin parempaan hallintaan leikkauksen (2019 toukokuussa) ja rankkojen hormonihoitojen myötä, alkoivat itse kipujen aiheuttamat turvotukset jäädä, jonka jälkeen aloin haaveilemaan normaalimmasta elämästä, myös turvotuksen ja suolisto-ongelmien osalta. Minultahan tutkittiin ennen endometrioosileikkausta suolistoa sekä magneettikuvantamisella (tästä enemmän Paskapuhetta tekstissä), että kolonoskopialla.
Koska suolisto-ongelmat eivät leikkaukseen loppuneet, kävin lantionpohjafysioterapeutilla, sekä ravitsemusterapeutilla. Etsin tietoa netistä, sekä kyselin vertaisilta. Otin käyttööni suolikaasua pilkkovat valmisteet. Ne ovat edelleen päivän pelastus, jos turvotus yllättää. Ne vähentävät kipua merkittävästi ja nopeuttavat turvotuksen helpottumista. Käytin myös jonkin aikaa kuituvalmistetta, joka yhtenäistää ulostemassaa ja lisää suoliliman määrää. Se helpotti todella paljon ulostamiskipuja. Kaikki oireet eivät kuitenkaan helpottuneet valmisteista huolimatta.
Lopulta päädyin aloittamaan FODMAP- ruokavalion. Siinä pyritään karsimaan pois huonommin imeytyviä ruoka-aineita, ja jotka herkemmin aiheuttavat kaasun muodostumista. Halleluja. Vihdoin. Sen myötä turvotus ja suolisto-oireet loppuivat lähes kokonaan. Vaikka aluksi jouduinkin karsimaan ruokavaliota todella rajusti, niin nyt vuosien kuluessa olen pikkuhiljaa kokeillut uusia ruoka-aineita ja pystynyt monipuolistamaan ruokavaliotani. Olen pystynyt jopa palauttamaan joitain ruokia, jotka aiemmin reagoivat voimakkaammin. FODMAP ruokalistat eivät myöskään ole mikään kiveen hakattu totuus. Minulla sopii moni ruoka FODMAP listalta, jota ei suositella. Tärkeintä onkin löytää itselle sopivat ruoka-aineet ja karsia pois oireita aiheuttavat. Nykyään oireiden ollessa pääasiassa hallinnassa, pystyn myös esimerkiksi juomaan hiilihapollisia juomia kohtuullisesti, vaikka aiemmin ne aiheuttivat järkyttävät turvotuskivut.
Vaikka olenkin joutunut luopumaan paljosta ruokavaliomuutoksen vuoksi, niin se on kuitenkin mahdollistanut minulle niin paljon, etten enää ikinä palaisi takaisin vanhaan. Sain myös riittävästi tukea ja tietoa ruokavaliomuutoksen toteuttamiseen, jotta se tuli oikeasti tehtyä. Tiedän myös monia muita, joilla ruokavalion muutokset ovat tuoneet apua. Vaikka eihän sekään kaikilla ole autuaaksi tekevä, niin ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, mikäli sille ei ole muita terveydellisiä esteitä. Ruokavaliota kun ei pitäisi koskaan lähteä karsimaan, jos se ei ole välttämätöntä. Myös oikeat tiedot mm. sopivista valmisteista on hyvä kysyä joko hoitavalta taholta, ravitsemusterapeutilta tai apteekista. Ihan kaikkea ei pidä kokeilla pelkästä kaverin suosituksesta tai huhu puheiden perusteella.
Nykyään minulle taiteillaan juhlapyhiksi sopivat ruoat lähimmäisten toimesta ja kauppojen valikoimista löytyy paljon tuotteita, joita pystyn syömään. Pystyn pukeutumaan muihinkin kuin urheilulegginsseihin, eikä vessassa tarvitse enää istua tunti tolkulla, vaan suoli toimii suurimmaksi osaksi niin kuin pitääkin.
Kunnon pullaa on ikävä, mutta jatkuvaa turvotusta ja suolistokipuja ei. Aikaa ja vaivaa se vaati, mutta oli sen arvoista.
Sivustakatsoja
Katso aiheeseen liittyvä aiempi postaus tästä.